Siittä videopostausta maailmaan! ja tää on kuvattu kaks viikkoo sitten

http://www.youtube.com/watch?v=V1OteRRWz3o&feature=youtu.be

Ekat kuulumiset

Tämän blogin aloittamiseen löytyi oiva sauma: pari päivää uudessa maailmassa saivat allekirjoittaneen unirytmin sen verran sekaisin, että heräsin tänään maanantaina 3.9.2012 jo noin klo 4 aamulla. Aloitin aamun virkeällä kuntopiirillä, mutta ”verhohuoneessa” nukkuva Janne kielsi kuntopiirin ja siitä johtuvan puhinan tuohon aikaan aamulla. Aamupalan jälkeen minulla oli muutama tunti aikaa, joten laitoin alulle tämän blogin. Tästä blogista löytyy siis kolmen lappeenrantalaisen neljännen vuoden tuotantotalousoppilaan (Arto Kesälä, Joona Lehikoinen, Janne Lasonen) vaihto-oppilas kuulumisia ja kuvia Saksan Stuttgartista. Blogia tulemme päivittämään aina, kun kiireiltä ehdimme. Seuraavassa virallinen blogin aloitusteksti:

Jokaiselle meistä oli selvää, että haluaa lähteä yliopisto-opintojen aikana ulkomaille vaihtoon nähdäkseen maailmaa ja tutustumaan muihin kulttuureihin. Itse päädyin ratkaisuun, että lähden 2012-2013 talvilukukaudeksi Stuttgartiin vaihtoon. Kertoessani asiasta ystävilleni ilmoittivat Joona (aka Lämy) ja Janne, että myös he ovat päätyneet samaan tulokseen. Näin ollen meitä oli siis kolme kaverusta lähdössä vaihtoon samaan paikkaan. Teimme yhdessä haun vaihtohakupalvelu Mobilityssa. Lopulta pitkän ja hartaan odottelun jälkeen koitti päivä, jolloin saimme tietää, että meidät oli kaikki hyväksytty opiskelemaan University of Stuttgartiin. Tuotantotalous oli kääntynyt muotoon Business studies with technology. Opiskelemme siis ilmeisesti täällä enimmäkseen kauppatieteitä, mutta voimme opiskella myös teknisiä aineita.

Seuraavaksi meidän tuli tehdä hakemus vielä itse yliopistoon. Se tarkoitti muutaman paperin täyttämistä ja niiden viemistä Kaisalle. Eräs koulumme oppilas, joka oli ollut Stuttartissa aikaisemman kevään vaihdossa, tarjosi meille mahdollisuutta asua neljän hengen Suomikommuunissa Suttgartin keskustassa. Päätimme, että emme missään nimessä halua asua keskenämme vaan haemme asuntoja yliopiston asuntolasta, jossa voimme paremmin tutustua muihin vaihtareihin. Hetken päästä jokainen meistä sai kuitenkin viestin, jossa meille kerrottiin, että meille ei riitä asuntoja asuntoloista. Pikaisen tiedusteluraportin kerääminen kertoi karua kieltä: vuokra-asunnot Stuttgartissa ovat erittäin kortilla ja osa vaihtareista asuu aivan missä sattuu. Pikainen yhteydenotto Suomikommuuniin toi kuitenkin positiivisen tuloksen. Asuntoon oli sillä hetkellä tulossa vasta yksi tampereenteekkari, joten  mahduimme kaikki tänne asumaan. Helpotus oli suuri, sillä ainoa stressinlähde, eli puuttuva asunto, oli nyt hoidossa.

Pitkin kesää alkoi yliopistolta sadella sähköposteja. Saksan kielen intensiivikurssi alkaa syyskuussa ja kestää kuukauden ja se oli maksettava erikseen (180e). Varsinainen talvilukukausi alkaa vasta tämän jälkeen eli lokakuussa ja kestää jonnekin helmi-maaliskuun tienoille. Eräässä sähköpostissa myös sanottiin, että virallisten hyväksymiskirjeiden teko viivästyy ja ne tulevat joskus elokuun aikana. Loppujen lopuksi virallista hyväksymiskirjettä ei ole tullut vieläkään, mutta matkaan uskalsi silti lähteä, koska sähköpostit kertoivat, että meidät on kuitenkin hyväksytty yliopistoon opiskelemaan.

Yliopisto on järjestänyt mainion kätevän Welcoming servicen, jonka kautta voi tilata itselleen ’’buddyn’’. Saapuessamme Stuttgartin lentokentälle eräänä kauniina aamuna oli yhteinen buddymme Nikolai meitä vastassa. Hän vei meidät ensin yliopistolle, jossa marssimme särmässä jonossa ilmottautumaan paikalliseen kv-palveluun eli IZ:hen. Siellä eräs erittäin iloinen tyttö toivotti meidät tervetulleeksi sujuvalla suomen (!) kielellä. Saimme häneltä welcoming packaget, eli läjän papereita täytettäväksi. Hän myös kertoi, että viralliset hyväksymiskirjeet eivät ole vielä valmiit ja, että saamme ne ensi viikolla. Niitä ei kuulemma kuitenkaan tarvitse vasta kuin yliopistoon kirjautuminen alkaa, eli joskus parin viikon päästä. Yliopistollahan ei siis vielä tämän kuun aikana ole muuta opetusta kuin meidän saksan kielen intensiivikurssimme.

                                          Näkymää Vaihingenin Campukselta

Seuraavaksi Nikolai toi meidät kotiimme eli Sophienstrasse 6a:han. Tämä asunto on ilmeisesti ollut viimeiset 12 vuotta suomalaisten vaihto-oppilaiden asuttama. Asunto on kahdessa kerroksessa kerrostalon kattokerroksessa. Alakerrassa on kylppäri, olohuone, keittiö ja kaksi makuuhuonetta. Yläkerta on yksi suuri, mutta melko matala tila. Neliöitä on vuokrasopimuksen mukaan 60, mutta yläkertaa ei ole kokonaan laskettu tuohon lukuun, koska se on reunoilta niin matala. Asunnosta löytyy kaikki elämiseen tarvittava tilpehööri, eli sohvia, tv, astianpesukone, pyykinpesukone, astiastot, stereot yms. Sijainti asunnolla on erinomainen. Asunto on noin 100m päässä Stuttgartin pääkävelykadusta, eli aivan ydinkeskustassa. Vaihingenin (eli teknisten aineiden) kampukselle on noin 6km (mutta metro kulkee hyvin). Toiselle kampukselle, eli poliitikan, kauppatieteiden, humaanisten tieteiden yms. kampukselle, on kävelymatka. Kevääksi Stuttgartiin tulevat vaihtarit voivat ottaa yhteyttä allekirjoittaneeseen (arto.kesala@lut.fi), mikäli mielivät muuttaa tähän asuntoon asumaan.

                                                                          Penthouse

Huonejaon suorittaminen kävi lopulta helposti. Päivää aikaisemmin saapunut tamperelainen Olli otti ensimmäisen oikeudella parhaan huoneen. Janne meni läpi yläkerran lattiasta, joten hän sai toisen alakerran makuuhuoneen. Minä ja Lämy siis jaamme yläkerran keskenämme.

                                                   Janne vs Lattia 1-0

Nikolain ja brasilialaisen Sarahin kanssa menimme vielä heti avaamaan prepaidliittymät sekä kävimme lounaalla keskustan kampuksen opiskelijaravintolassa. Meidän piti myös käydä ilmottautumassa kaupungin kansalaisiksi, mutta kyseinen virasto oli jo kiinni. Se jäi siis myöhempään ajankohtaan. Meille suomalaisille kyseinen toimenpide on simppeli, mutta tältä brassilta vaaditan vähän kaikennäköistä todistusta tuon toimenpiteen tekemiseksi. Saksalaisen pankkitilin avaaminen on kuulemma opiskelijoille ilmaista ja ainakin vuokran ja laskujen maksaminen on helpompaa sitä käyttäen. Avaammekin todennäköisesti yhden yhteisen pankkitilin Suomikommuunimme kesken. Asunnossamme ei myöskään ollut internetiä, joten kävimme sellaisen tilaamassa. Tulevaisuudessa tänne kannattaa tilata vain KabelBW:n kautta netti. Muut tarjoavat vain puhelinverkon kautta nettiä, joka on melko hidas tässä asunnossa. KabelBW tarjoaa kaapelilähtöistä nettiä, joka on paljon nopeampi tässä asunnossa. Netin avaamiseen menee noin 10 päivää, joten alun saamme kärvistellä asunnossa ilman internetyhteyttä. KabelBW tarjoaa tosin vain 2 vuoden diiliä. Sen keskeyttäminen maksaa 3kk maksun eli noin 60 euroa, mikä neljälle hengellä ei ole ihan mahdoton summa. Ainoa operaattori, joka tarjoaa ei-määräaikaista sopimusta, on O2. Tuo netti on sitten tosin paljon hitaampi kuin tilaamamme netti.

                                           Löydettiin vihdoin internettiluokka koululta

Nyt olemme muutaman päivää hengailleet buddymme Nikolain, brassi Sarahin ja kolmen amerikkalaispojan kanssa. Lepposaa porukkaa ja on kyllä harvinaisen hienoa oppia tuntemaan noin kaukaa tänne saaapuneita teekkareita. Huomenna iloiseen ryhmäämme liittyy ilmeisesti ranskalaispoika, hondurasilaistyttö sekä amerikkalaistyttö. Kielikurssi alkaa infotilaisuudella tiistaina ja tasokokeilla ke ja to päivinä. Viikonloppuna on tervetulopirskeitä ja varsinainen opetus alkaa seuraavalla viikolla. Tänään(maanantai) tapaamme Sarahin ja jenkit kaupungissa, josta suunnistamme yhdessä yliopistolle ihmettelemään. Tapaamme siellä jossain kohtaa Nikolain, kun hän pääsee töistä.

Ensimmäiset päivät uudessa maailmassa ovat olleet niin mukavia, että olen vakuuttunut, että tästä tulee elämäni paras puolivuotinen!

mit freundlichen Grüsse

Arto